{"product_id":"800-couronnement-de-charlemagne","title":"⁣⁢Värillinen hopealyönti - Kaarle Suuren kruunajaiset - Vuosi 800⁤⁣","description":"\u003cp\u003e\u003cstrong data-gp-tth-0=\"6b80c41b\"\u003eVärillinen hopealyönti « Vuosi 800, Kaarle Suuren kruunajaiset»\u003c\/strong\u003e\u003c\/p\u003e\n\u003cp data-gp-tth-0=\"3267be4a\"\u003e25. joulukuuta 800 frankkien ja langobardien kuningas Kaarle I, eli Kaarle Suuri, kruunattiin lännen keisariksi paavi Leo III:n toimesta Pietarinkirkossa Roomassa. Näin hän palautti lännen kristikunnassa kadonneen arvonimen, joka oli ollut poissa viimeisen roomalaisen keisarin Romulus Augustuluksen syrjäyttämisen jälkeen vuonna 476.\u003c\/p\u003e\n\u003cp data-gp-tth-0=\"bf16d589\"\u003eKaarle Marteluksen pojanpoika, frankkien kuninkaan Pipin Lyhyen ja hänen vaimonsa Bertrada Suurijalkaisen vanhin poika, Kaarle Suuri, kruunattiin hallitsijaksi vuonna 768 isänsä kuoltua. Hän hallitsi koko frankkien kuningaskuntaa veljensä Kaarloman I:n kuoleman jälkeen vuonna 771. Soturikuningas Kaarle Suuri johti useita strategisia sotaretkiä Euroopassa, erityisesti langobardeja vastaan Italiassa (773–776), pakanallisia sakseja (776–804) ja al-Andalusin muslimeja vastaan Espanjassa (778). Voittoisana hän laajensi kuningaskuntaansa huomattavasti. 700-luvun lopulla sen alueeseen kuuluivat nykyiset Ranskan, Belgian, Alankomaiden, Saksan, Sveitsin, Itävallan ja Slovenian alueet sekä puolet Italiasta ja Iberian niemimaan pohjoisreuna, niin sanottu \"Espanjan markiisi\". Frankkien monarkia kattoi tuolloin lähes koko kristillisen Länsi-Euroopan. Kaarle Suurta kuvataan Euroopan isänä ja hänen pääkaupunkiaan Aachenia kolmantena Roomana, Rooman ja Konstantinopolin jälkeen.\u003c\/p\u003e\n\u003cp data-gp-tth-0=\"a182ff3b\"\u003ePaavin hengellinen auktoriteetti Vatikaanissa vaikuttaa sen sijaan heikolta verrattuna Konstantinopolin patriarkkaan, joka istuu rikkaan ja mahtavan kristillisen Bysantin valtakunnan (Itä-Rooman valtakunta) sydämessä, jota hallitsee keisarinna Irene. Rooma hyötyy siis täysin frankkien Karolingien kuningaskunnan tuesta palauttaakseen arvovaltansa. Sitä paitsi paavi Leo II, joka nimitettiin vuonna 796, joutui hyökkäyksen kohteeksi vuonna 799. Asettumalla Kaarle Suuren suojelukseen hän kruunasi tämän keisariksi joulupäivänä vuonna 800. Bysantin valtakunta kieltäytyi aluksi tunnustamasta Kaarle Suuren keisarillisen arvonimen laillisuutta, ennen kuin hyväksyi sen vuonna 812 Aachenin sopimuksessa.\u003c\/p\u003e\n\u003cp data-gp-tth-0=\"79b350e8\"\u003eUskonnollisen yhtenäisyyden ja kulttuurin kehityksen edistämiseksi Kaarle Suuri oli kirkon, taiteiden ja kirjallisuuden intohimoinen suojelija Euroopassa. Hänen hallituskautensa merkitsi kestävän kulttuurisen uudistumisen aikaa keskiajalla. Hän ympäröi itsensä hovissaan vaikutusvaltaisilla oppineilla, kehitti kristillisiä kouluja ja edisti latinaa. Mutta hänen poliittinen valtakuntansa ei selvinnyt hänen jälkeensä: hänen kuolemansa jälkeen vuonna 814 Eurooppa pirstoutui feodalismin vaikutuksesta ja sitten kansallisvaltioiden synnyn myötä.\u003c\/p\u003e","brand":"pieces-et-monnaies.com","offers":[{"title":"⁣⁢Oletusotsikko⁤⁣","offer_id":50502423937371,"sku":"1618700108","price":44.9,"currency_code":"EUR","in_stock":true}],"thumbnail_url":"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/0021\/7887\/5438\/files\/couronnement_charlemagne_avers.webp?v=1746794597","url":"https:\/\/www.pieces-et-monnaies.com\/fi-wf\/products\/800-couronnement-de-charlemagne","provider":"pieces-et-monnaies.com","version":"1.0","type":"link"}